Pohjoismainen kestävyyskatsaus: sähköautojen latauskustannukset, tekoälyn sähköntarve, pk-yritysten vihreät lainat ja kulttuuripolitiikka
Sähköauton lataaminen ilman kotipaikoitusta voi maksaa kaksi–neljä kertaa enemmän, kertoo Ruotsin energiavirasto. Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan tekoälydatakeskusten sähkönkäyttö voi nousta vuoteen 2030 mennessä 239–295 terawattituntiin, ja Pohjoismaat ovat suosittu sijoituspaikka. Katsauksessa käsitellään myös EU-takauksella tuettuja kestävyyslainoja suomalaisille pienyrityksille sekä Pohjoismaiden neuvoston selvitystä siitä, miten kulttuuripolitiikassa kestävyys nähdään sekä keinona että tavoitteena.
Ruotsin energiavirasto: sähköauton lataaminen ilman kotipaikoitusta voi maksaa kaksi–neljä kertaa enemmän
Energimyndighetenin analyysin mukaan kotitaloudet, jotka turvautuvat julkiseen katulataukseen tai vuokrattuun pysäköintipaikkaan, maksavat usein kaksi–neljä kertaa enemmän kuin kotona lataavat. Pysäköintimaksut voivat nostaa kuukausikustannuksia entisestään ja joissakin tapauksissa lähes poistaa sähköauton kustannusedun polttomoottoriautoon verrattuna. Viraston tiivistämän, koko EU:n kattavan kyselyn mukaan kotipaikoitus ja latausmahdollisuudet ovat keskeinen tekijä sähköauton hankintapäätöksessä.
Tutkimus: tekoälydatakeskusten sähkönkäyttö voi vuoteen 2030 mennessä yli kaksinkertaistua, ja Pohjoismaat ovat suosittu sijoituspaikka
Naturessa julkaistun tutkimuksen mukaan tekoälyä varten rakennettujen datakeskusten sähkönkäyttö voi nousta noin 118 terawattitunnista vuonna 2024 välille 239–295 terawattituntia vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa noin prosenttia maailman sähkönkysynnästä. Kirjoittajien mukaan Pohjoismaissa on suotuisat olosuhteet vesi- ja tuulivoimavarojen sekä viileän ilmaston ansiosta. Our World in Datan heinäkuinen selitysartikkeli, joka perustuu IEA:n lukuihin, arvioi tekoälykeskeisten datakeskusten osuudeksi noin 0,49 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta vuonna 2025 ja toteaa, että suurin haaste on keskittyminen sähköverkossa.
Suomalaiset pienyritykset voivat lainata kestävyysinvestointeihin EU-takauksen turvin pankkien kautta
Euroopan investointirahaston ja kahdeksan suomalaisen pankin ja rahoituslaitoksen sopimuksen nojalla pk-yritykset, pienet midcap-yritykset ja asunto-osakeyhtiöt voivat saada lainoja, joita tukee InvestEU:n kestävyystakaus. Rahoitusta odotetaan noin miljardi euroa. Ympäristöministeriön mukaan hakijoiden tulee hakea rahoitusta suoraan mukana olevilta rahoittajilta, kuten Aktialta, Danske Bankilta, Finnveralta, Nordealta, Oma Säästöpankilta, OP:lta, POP Pankilta ja Ålandsbankenilta. Motivan mukaan takaus voi kattaa investointeja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, kiertotalouteen ja vesiasioihin.
Pohjoismaiden neuvoston selvitys: kulttuuripolitiikassa kestävyys nähdään sekä välineenä että alan oman toiminnan tavoitteena
Pohjoismaiden ministerineuvoston analyysi kestävyydestä Pohjoismaiden kulttuuripolitiikassa tunnistaa kaksi päälähestymistapaa. Toisessa kulttuuria käytetään välineenä laajemman kestävän kehityksen edistämisessä. Toisessa pyritään tekemään itse kulttuurialasta kestävämpi, muun muassa työolojen kautta. Selvityksen mukaan Norjan hallitus korostaa taiteilijoiden roolia vihreässä siirtymässä, ja Tanska on perustanut kulttuurielämän kestävyyskeskuksen Tanskan kulttuuriviraston analyysilaitoksen yhteyteen.