Pohjoismaiden kestävyyskatsaus: päästökaupan markkinavakausvarannon sopu, Suomen ilmanlaatuohjelma, El Niño -näkymät
EU-lainsäätäjät ovat päässeet sopuun hiilimarkkinoiden markkinavakausvarannon tiukentamisesta, kun taas Suomi hiertää loppuun ilmanlaatuohjelmaansa ja valmistelee yrityksiä esittelevää paviljonkia COP31-kokoukseen. Norja puolestaan ohjaa pieniä yrityksiä vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin, samalla kun pohjoismaiset viranomaiset kehittävät yhteistä päästötietotyökalua.
Parlamentti ja neuvosto pääsivät väliaikaiseen sopuun EU:n päästökauppajärjestelmän markkinavakausvarannon vahvistamisesta
Komission mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet väliaikaiseen poliittiseen sopuun EU:n päästökauppajärjestelmän markkinavakausvarannon kohdennetusta muutoksesta. Komissio kuvaa tavoitteeksi hiilimarkkinoiden suuremman vakauden ja pitkän aikavälin kestokyvyn. Sopimuksesta tiedotettiin 21. lokakuuta.
Suomen ympäristöministeriö pyytää kommentteja päivitettyyn kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan 2. marraskuuta mennessä
Ministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 toisen päivityksen, josta voi antaa kommentteja 2. marraskuuta 2026 asti. Päivitys sisältää ajantasaiset päästöinventaariot ja -skenaariot, ilmanlaatutiedot sekä tietoa kansallisista ja EU:n toimista. Sen mukaan Suomi saavutti päästövähennysvelvoitteensa vuonna 2024 ja on ennusteiden mukaan saavuttamassa myös tiukemmat vuoden 2030 velvoitteet.
Suomi pystyttää oman paviljonkinsa COP31-kokoukseen esitelläkseen yritysratkaisuja
Suomen ympäristöministeriön mukaan maa osallistuu COP31-kokoukseen (Antalya, 9.–20. marraskuuta) paviljongilla, joka keskittyy vähäpäästöiseen teollisuuteen, energiajärjestelmän uudistumiseen ja kestävään kasvuun. Paviljongissa on tarkoitus esitellä suomalaisten yritysten ratkaisuja sähköistymisessä, puhtaassa energiassa ja kiertotaloudessa. Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala toteaa sen osoittavan, miten yritysten, tutkimuksen ja julkisen sektorin yhteistyö voi skaalata ideoita kansainvälisesti.
Norjan ympäristövirasto ohjaa pienyrityksiä vapaaehtoisen raportoinnin oppaan pariin ja kehittää yhteistä pohjoismaista päästökerrointietokantaa
Viraston ohjeistuksen mukaan monilta yrityksiltä ei lain mukaan vaadita raportointia, mutta asiakkaat, pankit, sijoittajat ja vakuutusyhtiöt saattavat silti pyytää kestävyystietoja. Se viittaa EFRAGin vapaaehtoiseen pk-yritysten standardiin, jonka perusmoduuli sisältää 11 raportointikohtaa. Viraston vuoden 2025 vuosikertomuksen mukaan se on osa pohjoismaista hanketta, jossa rakennetaan yhteistä päästökerrointietokantaa ja jossa Scope 1 -päästöt ovat ensisijainen painopiste.