Pohjoismainen kestävyyskatsaus: raportointiprioriteetit, Tanskan yritysrahoitus ja ETA:n kilpailukykyraportti
EFRAG on avannut kuulemisen vuosien 2027–2029 raportointiagendastaan, mukaan lukien vapaaehtoinen pk-yritysstandardi, kun taas Tanska on lisännyt varoja yritys- ja lämpöpumpputukipooleihinsa ja Pohjoismaiden ministerineuvosto käynnisti uuden kansalaisyhteiskunnan avustuskierroksen. Lisäksi Euroopan ympäristökeskuksen raportti hahmottelee pitkän aikavälin kilpailukykyä tukevia vaihtoehtoja, kuten kiertotaloutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
EFRAG kuulee sidosryhmiä vuosien 2027–2029 kestävyysraportointiagendastaan, mukaan lukien tuki vapaaehtoiselle pk-yritysstandardille
EFRAG julkaisi 16. lokakuuta pyynnön näkemyksistä koskien prioriteettejaan vuodesta 2027 alkaen. Pyynnössä kysytään toimeenpanon tukemisesta, digitaalisista työkaluista kuten Knowledge Hubista sekä pk-yrityksille tarkoitetun vapaaehtoisen raportointistandardin (VS) käyttöönotosta. Vastaukset tulee toimittaa 15. helmikuuta 2027 mennessä, ja EFRAG odottaa julkaisevansa vuosien 2027–2029 työohjelmansa vuoden 2027 toisella neljänneksellä.
Tanskan energiavirasto lisää varoja yritysten fossiilisista polttoaineista luopumista tukevaan pooliin ja avaa uudelleen lämpöpumpputukipoolin
Syyskuussa Tanskan energiavirasto lisäsi Erhvervspuljen-pooliin, joka tukee yrityksiä niiden luopuessa fossiilisista polttoaineista, vielä 65 miljoonaa Tanskan kruunua. Se avasi myös uudelleen Varmepumpepuljen-poolin 200 miljoonan kruunun lisärahoituksella; pooli auttaa kiinteistönomistajia korvaamaan öljy- ja kaasukattilat lämpöpumpuilla. Tukikelpoisuus ja hakuajat on esitetty viraston omissa poolikuvauksissa.
ETA-raportti nimeää kuusi 'riskitöntä' vaihtoehtoa Euroopan pitkän aikavälin kilpailukyvylle
Euroopan ympäristökeskuksen 13. lokakuuta julkaisema raportti 'Competitive by nature' tarkastelee tekijöitä, jotka todennäköisesti muovaavat Eurooppaa vuoteen 2040 mennessä. Raportin mainitsemiin vaihtoehtoihin kuuluvat kiertotalouden lähestymistapojen laajentaminen, investoiminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja luontopohjaisiin ratkaisuihin sekä osaamisen vahvistaminen. Raportissa todetaan myös, että EU:n sähköntuotannon päästöt kilowattituntia kohti olivat vuonna 2024 63 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 1990.
Pohjoismaiden ministerineuvosto avaa viidennen Prosperous Future -avustuskierroksen kansalaisyhteiskunnan yhteistyölle
Ohjelma rahoittaa Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteisiä hankkeita, joissa painotetaan vihreyttä, kilpailukykyä ja sosiaalista kestävyyttä, ja joissa ympäristö ja ilmasto toimivat läpileikkaavana näkökulmana. Hakuaika on 18. marraskuuta 2026–27. tammikuuta 2027. Avustukset ovat 45 000–65 000 euroa hanketta kohden, ja kokonaisbudjetti on noin 950 000 euroa. Haku on suunnattu kansalaisjärjestöille ja kansalaisyhteiskunnan toimijoille, ei yksittäisille yrityksille, vaikka kulttuuri kuuluukin tukikelpoisiin aihealueisiin.