Pohjoismaiden kestävyyskatsaus: verkkosivujen viherväitesäännöt, Enovan leikkaukset ja COP17:n luonnonrahoitus
Tämän päivän katsauksen aiheina ovat EU:n uudet viherväitesäännöt, Norjan Enova-rahoitukseen ehdotettu leikkaus ja Ruotsin aurinkosähköasennusten hidastuva kasvu, sekä COP17-kokouksen luonnonrahoituslukemat ja tuore tutkimus luontopohjaisista vakuutuksista sekä samanaikaisesta helle- ja savualtistuksesta.
Green Web Foundation kehottaa sivustonomistajia harkitsemaan uudelleen "vihreän hostingin" merkkiään EU:n EmpCo-sääntöjen vuoksi
Green Web Foundation toteaa, että sen merkin sanamuoto, jossa käytetään rajaamatonta ilmausta "green hosting", ei todennäköisesti täytä EU:n uutta viherväitedirektiiviä (EmpCo). Se neuvoo epävarmoja sivustonomistajia poistamaan merkin, kunnes tarkistettu sanamuoto julkaistaan loka- tai marraskuussa. Säätiö myös tiukensi hosting-palveluiden vahvistamiskriteereitään 1. lokakuuta 2026, eivätkä hiilikompensaatiot enää kelpaa hiilivapaan energian väitteisiin.
Norjan vuoden 2027 talousarvioesitys leikkaisi Enovan siirtoja 3,8 miljardilla kruunulla
Hallitus ehdottaa Enovan vuoden 2027 siirtojen leikkaamista 3,8 miljardilla kruunulla, mikä NRK:n mukaan tarkoittaa lähes vuoden 2026 määrärahan puolittamista. Enova rahoittaa ilmastotoimia kotitalouksille ja yrityksille. Hallitus huomauttaa, että Enovalla on kertynyttä varallisuutta 36 miljardia kruunua, mikä valtiovarainministeri Jens Stoltenbergin mukaan jättää liikkumavaraa avustusten myöntämisen jatkamiselle.
Ruotsin aurinkosähköasennusten kasvu hidastui viime vuonna vain 7 prosenttiin pientuottajien tuen muuttuessa
Energimyndighetenin mukaan verkkoon liitettyjä aurinkosähköasennuksia lisättiin viime vuonna 21 600 kappaletta, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024 – verrattuna 70 prosentin kasvuun vuosina 2022–2023. Virasto yhdistää hidastumisen talouden tilanteeseen ja pienimuotoisten tuottajien muuttuneeseen tukeen, mikä koskee sekä yrityksiä että kotitalouksia. Ylijäämäsähköstä maksettava 60 öre/kWh:n verovähennys päättyi 1. tammikuuta 2026.
YK:n tilannekatsaus: teollisuusmaiden luonnonrahoitus jää kauas vuoden 2025 tavoitteesta COP17:n avautuessa
YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tilannekatsaus, josta Carbon Brief uutisoi, toteaa, etteivät teollisuusmaat kurota umpeen 200 miljardin dollarin biodiversiteettirahoitusvajetta. Raportoivat maat myönsivät yhteensä 17,7 miljardia dollaria kansainvälistä julkista biodiversiteettirahoitusta vuosina 2020–2023, keskimäärin 4,4 miljardia dollaria vuodessa, kun tavoitteena oli vähintään 20 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Rahoituksen odotetaan olevan keskeinen kiistakysymys Jerevanin neuvotteluissa, jotka käydään 19.–30. lokakuuta.
Tutkimus: luontopohjaiset vakuutukset voisivat ohjata kymmeniä miljardeja riskejä vähentäviin luontohankkeisiin
Inside Climate News kertoo uudesta tutkimuksesta, joka hahmottelee vakuutusratkaisuja, jotka palkitsevat kosteikkojen ennallistamisesta ja metsäpalojen ehkäisystä. Tutkimuksen mukaan tämä voi alentaa vakuutusyhtiöiden kustannuksia ja vakuutuksenottajien vakuutusmaksuja. Päätutkija Megan Kelson mukaan kyse voisi olla "kymmenistä miljardeista dollareista", jotka ohjautuisivat riskiä vähentäviin luontopohjaisiin hankkeisiin.
Tutkimus: yhä useampi kohtaa helleaaltoja ja metsäpalojen savua samanaikaisesti
Science Advances -lehdessä julkaistu tutkimus, josta Inside Climate News uutisoi, havaitsee, että ihmisten määrä, jotka altistuivat vähintään yhtenä päivänä sekä helteelle että palojen saasteille, nousi 761 miljoonasta vuodessa kaudella 2000–2009 yli miljardiin vuodessa kaudella 2010–2019. Molempien altistusten keskimääräinen päivien määrä henkeä kohden nousi yhdestä 1,7:ään. Suurimmat altistukset havaittiin maissa, joilla on vähiten voimavaroja sopeutua.