Pohjoismainen kestävyyskatsaus: Euroopan ennätyskesä, Suomen sähköverkkomaksut ja tekoälyn sähkönkulutus
Tämän kesän Euroopan ennätyksellinen lämpörasitus, mukaan lukien Norjan Glomma-joen ennätysalhaiset virtaamat, luo taustan päivälle, jona tarkastellaan energiakustannuksia ja -kapasiteettia: Suomen sääntelyviranomaiset tutkivat verkkomaksujen korotuksia, jotka heijastuvat myös pienyritysten laskuihin, Trondheim vaatii vakaata tukea hiilidioksidin talteenotolle jätelaitoksellaan, ja uusi tutkimus nostaa Pohjoismaat esiin tekoälyn konesalien kasvavan sähköntarpeen otollisena alueena.
Copernicus: lämpörasitus kattoi tänä kesänä ennätykselliset 52 % Euroopasta, Glomma yksi ennätysalhaisten virtaamien joista
Inside Climate News kertoo, että Copernicuksen mukaan lämpörasitus kattoi touko–elokuussa ennätykselliset 52 % maanosasta, ja 37 % Euroopan maa-alueista koki lämpötilaennätyksiä. Loire, Seine, Rein, Glomma, Veiksel ja Tonava saavuttivat kaikki alhaisimmat kesän keskivirtaamansa suualueillaan mittaushistorian aikana. Haastatellut tutkijat sanovat, että sopeutumisrahoitus on hajanaista eikä ole pysynyt kehityksen tahdissa.
Suomen verkkomaksut: 47 verkkoyhtiötä 77:stä nosti hintoja tänä vuonna, sääntelyviranomainen tutkii ainakin kolmea
Ylen mukaan Energiavirasto tarkastaa korotuksia useissa jakeluyhtiöissä, ja osa yhtiöistä voidaan joutua palauttamaan liikaa perittyjä maksuja. Helen Sähköverkko nosti hintojaan noin 7 % lokakuun alusta alkaen. Virasto valvoo myös korotuksille asetettua 8 prosentin vuotuista kattoa, jonka ainakin kolme yhtiötä on ylittänyt. Ylen laskuesimerkit koskevat kotitalouksia, mutta samat siirtomaksut vaikuttavat myös pienten toimitilojen sähkölaskuihin.
Trondheim ja Lunera Energi varoittavat, että Enovan leikkaukset luovat epävarmuutta hiilidioksidin talteenotolle Tillerin jätelaitoksella
NRK kertoo, että kunta ja Lunera Energi vaativat Norjan hallitukselta ennustettavia ehtoja hiilidioksidin talteenotolle. Tillerin jätteenpolttolaitos päästää noin 240 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa, mikä on noin neljäsosa Trondheimin kokonaispäästöistä. Osapuolet haluavat, että kypsät hankkeet säilyttävät tukikelpoisuutensa.
Tutkimus ennustaa tekoälyn konesalien sähkönkulutuksen voivan karkeasti kaksinkertaistua tai enemmänkin vuoteen 2030 mennessä – Pohjoismaat nähdään suotuisina sijoituspaikkoina
Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tekoälyyn keskittyvien konesalien sähkönkulutus voi nousta noin 118 terawattitunnista vuonna 2024 239–295 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa noin 1 % maailman sähkönkulutuksesta. Tutkimuksen mukaan uusi kapasiteetti keskittyy Pohjois-Amerikkaan, Länsi-Eurooppaan ja Aasian ja Tyynenmeren alueelle. Siinä todetaan, että Pohjoismaiden alueet tarjoavat suotuisat olosuhteet vesi- ja tuulivoimavarojensa sekä viileän ilmastonsa ansiosta.