Pohjoismainen kestävyyskatsaus: metaanisäännön lykkäys, suomalainen kaivoskiista, Norjan sähköautopolitiikka ja Suomen vuoden 2027 budjetti
EU:n energiapolitiikka, pohjoismaiset kaivoskiistat ja kansalliset ilmastobudjetit kohtaavat tänään: Bryssel harkitsee metaanisääntöjen lykkäämistä energian hintapaineiden keskellä, Suomessa pohditaan kiistanalaista Lapin kaivoshanketta ja vuoden 2027 ympäristöbudjettia, ja Norja painii lähes täyden sähköautosiirtymänsä sivuvaikutusten kanssa.
Komissio harkitsee vuoden mittaista taukoa EU:n metaanisääntöjen osiin energian hintojen noustessa
Euroopan komissio harkitsee tauon pitämistä metaaniasetuksen niihin osiin, jotka koskevat energiantuontia. Asetuksen on määrä tulla voimaan tammikuussa. Energiakomissaari Dan Jørgensen ehdotti vuoden mittaista lykkäystä EU:n energiaministerien kokouksessa, ja komission tiedottajan mukaan muodollista ehdotusta valmistellaan parhaillaan. Toimi seuraa Ranskan pyyntöä lykätä uusia raportointivaatimuksia, ja ilmastopolitiikan asiantuntijat sekä sijoittajaryhmät ovat varoittaneet sääntöjen heikentämisestä.
Mielenosoittajat vaativat Suomea hylkäämään Viiankiaavan kaivoshankkeen, kun Natura-kompensaatiosuunnitelmat odottavat EU:n kannanottoa
Mielenosoittajat vaativat Viiankiaavan kaivoshankkeesta luopumista. Anglo American ja sen tytäryhtiö Sakatti Mining suunnittelevat kaivosta. Ylen mukaan ympäristöministeriö kertoo, että hankkeen virkamiesvalmistelu odottaa EU:lta selvennyksiä Natura-alueen kompensaatiosuunnitelmiin. Yhtiö puolestaan kertoo odottavansa päätöksiä.
Yli 90 prosenttia Norjan uusista autoista on sähköautoja – päästöttömän vyöhykkeen laki ja sähköautoetujen leikkaukset herättävät huomiota
NRK:n sähköautoaiheisen uutisoinnin mukaan yli 90 prosenttia Norjan uusien autojen myynnistä on nykyään sähköautoja. Uutisoinnissa todetaan myös kasvavaa huolta siitä, että poliitikot leikkaavat sähköautoetuja, sekä turhautumista latauspaikkojen puutteeseen. Uusi lakiesitys ei aseta ylärajaa päästöttömän vyöhykkeen koolle ja antaisi kunnille mahdollisuuden käyttää automaattista kameravalvontaa. Liikenneministeri Jon-Ivar Nygård sanoo järjestelmän olevan kunnille vapaaehtoinen, ei pakollinen.
Suomen ympäristöministeriö esittää 494,8 miljoonaa euroa vuodelle 2027, josta 30 miljoonaa asuntojen energiatehokkuusavustuksiin
Ympäristöministeriö esittää hallinnonalalleen noin 494,8 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Summaan sisältyy 30 miljoonaa euroa avustuksiin, joilla edistetään asuinrakennusten energiatehokkuutta ja joita voitaisiin myöntää takautuvasti hankkeille, joiden rakentaminen on alkanut aikaisintaan 1.6.2026. Ministeriö esittää myös lisärahoitusta METSO- ja Helmi-elinympäristöohjelmille ja haluaa avata Helmi-ohjelman ennallistamisavustukset myös yksityisille maanomistajille.