Kiertotalousinvestointien edellytykset, SBTi:n mittaristomuutokset ja Norjan sähkön hinta vuonna 2027
Kiertotalousinvestointien edellytykset, tavoitteiden seurantasäännöt ja Pohjoismaiden valtiontukijärjestelmät muuttuivat tällä viikolla useilla rintamilla: WCEF2026 hahmotteli, mitä kiertotalousmarkkinat tarvitsevat houkutellakseen pääomaa, SBTi päivitti mittaristonsa luokitukset toimitusketjujen tavoitteita seuraaville yrityksille, ja Norjan kotitalouksien kiinteän sähkön hinnan kustannukset ja taso vuodelle 2027 ovat vielä epävarmat. Muualla Sitra uudisti toimintaansa ja Bryssel-läsnäoloaan, taloustieteilijät ehdottivat hiilen hinnoitteluklubia raskaalle teollisuudelle, ja tutkijat selvittivät, miten datakeskusten kasvu voisi tukea sähköverkkoa sen kuormittamisen sijaan.
World Circular Economy Forum määritteli, mitä kiertotalousinvestoinnit tarvitsevat
Kymmenes World Circular Economy Forum (WCEF2026), jonka yhtenä järjestäjänä toimi Suomen Sitra Gandhinagarissa Intiassa 15.–18. syyskuuta, totesi, että kiertotalousratkaisuihin investoiminen edellyttää ennakoitavaa politiikkaa, toimivia markkinoita, luotettavaa dataa ja integroituja arvoketjuja. Foorumilla yritykset nostivat esiin arvokkaiden materiaalien kysynnän kasvun kiertotalouden mahdollisuutena. YK:n kansainvälinen resurssipaneeli arvioi, että materiaalien louhinta voisi kasvaa lähes 60 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2060 mennessä, ellei kiireellisiin toimiin ryhdytä. Seuraava foorumi järjestetään New Yorkissa 8.–11. kesäkuuta 2027.
SBTi:n tavoitemittaristo näyttää nyt laajemmat yritysten tilaluokitukset
- syyskuuta 2026 alkaen Science Based Targets -aloitteen tavoitemittaristo käyttää päivitettyä terminologiaa sekä uusia sitoumus- ja tavoitetason tilaluokituksia. Samalla uusi Commitment and Target Status Document -asiakirja korvaa aiemman Commitment Compliance Policy -käytännön. Mittaristo kattaa sekä pk-yritykset että suuryritykset, ja sitä käyttävät yritykset, jotka seuraavat tavoitteiden asettamista toimitusketjuissaan. SBTi:n viiden vuoden tarkastusohjeistuksen mukaan yritysten, joiden tarkastus on käynnistynyt, on jätettävä tarkastuslomake määräaikaan mennessä, mikäli ne haluavat jatkoaikaa tai poikkeuksen.
Norjan kotitalouksien kiinteän sähkön hinnan kustannukset ja taso vuodelle 2027 yhä epävarmat
Norgespris, Norjan valtion rahoittama kotitalouksien kiinteä sähkön hinta 50 örea kilowattitunnilta, on voimassa vuoden 2026 loppuun. Kotitalouksien on aktiivisesti uusittava tilauksensa pysyäkseen järjestelmässä vuonna 2027, ja uusi hintataso päätetään poliittisesti syksyn valtion budjetissa. Eräs analyytikko kertoi NRK:lle, että järjestelmä voisi maksaa valtiolle ensi vuonna 0–55 miljardia kruunua hintakehityksestä riippuen, ja hallituksen arvio vuoden 2026 tuesta on jo noussut 11,5 miljardista yli 21 miljardiin kruunuun. Liiketilat eivät kuulu järjestelmän piiriin, joka koskee vain asuntoja ja vapaa-ajan asuntoja.
Suomen Sitra aloittaa muutosneuvottelut ja perustaa uuden EU-asioiden viran Brysseliin
Sitran katsaus touko–elokuulta 2026 kertoo, että se ilmoitti 10. syyskuuta muutosneuvotteluista, jotka koskevat lähes kaikkea sen kotimaista toimintaa. Veera Heinosesta tulee EU-asioiden johtaja Brysselissä 1. lokakuuta. Kriittiset raaka-aineet ovat yhä keskeinen teema Sitran johtamassa EU:n kiertotalouden resurssikeskuksessa.
Taloustieteilijät ehdottavat Sciencessä hiilen hinnoitteluklubia neljälle raskaan teollisuuden alalle
Ryhmä taloustieteilijöitä ehdottaa Science-lehdessä koalitiota maista, jotka hinnoittelevat teollisuuden päästöt kotimaassaan ja soveltavat rajamukautuksia koalitioon kuulumattomista maista tulevaan tuontiin. Koalitio kattaisi aluksi rauta- ja terästeollisuuden, alumiinin, sementin ja typpilannoitteet, jotka kirjoittajien mukaan vastaavat yhteensä noin 20 prosentista maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Tutkijat hahmottelivat edellytykset datakeskusten kasvulle, joka tukee sähköverkkoa
The Conversation -julkaisussa 17. syyskuuta ilmestynyt analyysi väittää, että ilman suunnittelua datakeskukset varaavat itselleen sähköä, vettä ja maata talouden, luonnon ja yhteisöjen kustannuksella. Sen mukaan datakeskukset voisivat sen sijaan auttaa vakauttamaan sähköverkkoa siirtämällä osan laskennasta kysyntäpiikkien ulkopuolelle, ja niiden rakentaminen alueille, joilla on ylimääräistä kapasiteettia, helpottaisi verkon kuormitusta ja hyödyntäisi uusiutuvaa sähköä, joka muuten menisi hukkaan. Kirjoitus keskittyy Australiaan, jossa kansalliset säännöt odotetaan otettavan käyttöön vuoden 2027 alussa.