Kestävän kehityksen katsaus – 19. elokuuta 2026
Euroopan sähköjärjestelmä osoitti tänä kesänä sekä lämpenevän verkon vahvuudet että sen aiheuttamat rasitteet, kun ennätyksellinen aurinkosähkön tuotanto tasapainotti helteiden ja kuivuuden koettelemaa ydinvoima-, kaasu- ja vesivoimakapasiteettia, vaikka iltapäivien hintapiikit jatkuivat. Muualla EU:n päättäjät edistyivät vuoden 2030 jälkeisessä ilmastokehyksessä ja vuoden 2035 päästövähennystavoitteessa, sähköautojen myynti Euroopassa ylitti hiljentyneen globaalin markkinan tahdin, ja Green Software Foundation vietti viisivuotisjuhliaan laajentaen toimintakenttäänsä hiilipäästöjen ulkopuolelle.
Ennätyksellinen aurinkosähkön tuotanto auttoi Euroopan verkkoa kesän helleaaltojen läpi, mutta illat pysyvät kireinä
Emberin analyysin mukaan aurinkoenergia oli ainoa merkittävä sähkönlähde, joka suoriutui tavanomaista paremmin Euroopan kesä–heinäkuun helleaaltojen aikana: keskimääräinen päivittäinen aurinkosähkön tuotanto kasvoi 17 % Ranskassa ja Unkarissa sekä 5 % Espanjassa kuumimpina päivinä. Aurinkosähkö kattoi ensimmäistä kertaa historian aikana 25 % EU:n sähköntuotannosta sekä kesä- että heinäkuussa, mikä helpotti päivähintoja, vaikka joustavuuden puute nosti hintoja jyrkästi alkuilloista.
Helle ja kuivuus rajoittivat ydinvoiman, kaasun ja vesivoiman tuotantoa eri puolilla Eurooppaa
Ember raportoi, että Tonavan ennätyksellisen alhaiset vedenpinnat vähensivät jyrkästi Unkarin ja Romanian ainoiden ydinvoimaloiden tuotantoa – laitokset tuottavat tavallisesti 40 % ja 15 % maiden sähköstä. Jopa 29 GW (43 %) Ranskan ydinvoimakapasiteetista oli poissa käytöstä 12. heinäkuuta 2026. Erillinen Carbon Briefin faktantarkistus totesi, että kaasuvoimaloiden hyötysuhde heikkeni ennätyshelteiden aikana ja että alhaiset jokivedenpinnat voivat vaikuttaa laitosten toimintaan pidempään kuin korkeat vedenlämpötilat.
Komissio uudistaa vuoden 2030 jälkeisen ilmastokehyksen vuoden 2026 neljännellä neljänneksellä
Euroopan komission vuoden 2026 työohjelmassa aikataulutettiin lainsäädännöllinen uudistus, joka koskee kansallisia tavoitteita ja joustoja EU:n ilmastopolitiikan kehyksessä, vuoden 2026 neljännelle neljännekselle. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kehys EU:n vuoden 2040 nettopäästöjen 90 %:n vähennystavoitteen kanssa. Uudistuksen odotetaan kattavan ainakin LULUCF- ja taakanjakoasetukset, ja kehystä koskeva julkinen kuuleminen järjestettiin 9. helmikuuta – 4. toukokuuta 2026.
IEA:n data osoittaa EU:n sähköautomyynnin kasvavan hiljentyneillä globaaleilla markkinoilla
Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) Global EV Outlook 2026 -raportti, joka päivitettiin alkuvuoden tiedoilla, havaitsi globaalin sähköautomyynnin olleen vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä noin 3,9 miljoonaa – 8 % vähemmän kuin vuotta aiemmin, Kiinan ja Yhdysvaltain myynnin laskun vetämänä. Eurooppa poikkesi trendistä myynnin kasvaessa lähes 30 % vuodentakaisesta, ja IEA ennustaa Euroopassa noin 20 %:n kasvua koko vuodelle 2026, mikä nostaisi sähköautojen osuuden noin joka kolmanteen myytyyn uuteen autoon.
IEA kirjaa EU:n vuoden 2035 päästötavoitteen, mutta uudet kansalliset ilmastosuunnitelmat jäävät tarvittavasta tahdista
IEA totesi State of Energy Policy 2026 -raportissaan, että EU esitti vuodelle 2035 tavoitteeksi 66–73 %:n päästövähennyksen vuoden 1990 tasosta, mikä on linjassa sen vuoden 2040 90 %:n tavoitteen ja vuoteen 2050 mennessä saavutettavan nettonollan kanssa. Uudessa, 27. maaliskuuta 2026 mennessä jätettyjen kansallisten sitoumusten kierroksessa IEA arvioi, ettei päästövähennysten vuotuinen tahti ole yhteensä merkittävästi nopeampi kuin COP26:n aikoihin tehdyt tarkistetut vuoden 2030 sitoumukset.
GSF viettää viisivuotisjuhliaan laajentaen painopistettään hiilipäästöjen ulkopuolelle
Green Software Foundation, joka täytti viisi vuotta kesäkuussa 2026, on kasvanut lähes 70 jäsenorganisaation verkostoksi ja julkaissut uuden vision vihreälle ohjelmistolle, joka kattaa hiilipäästöjen ohella myös veden ja energian käytön sekä jätteen. Viimeaikaisiin virstanpylväisiin kuuluvat Software Water Intensity -määrittelyn julkaisu sekä jatkuva työ SCI for Web -standardin parissa, jota kehitetään tekoälyavusteisessa prosessissa tavoitteena saavuttaa standardi noin 18 kuukauden kuluessa.