Pohjoismainen kestävän kehityksen katsaus — 18. heinäkuuta 2026
Tämän päivän kehityskulut keskittyvät EU:n pyrkimykseen sähköistää taloutensa, päästökauppajärjestelmän vakausmekanismin ensimmäiseen uudistukseen sekä uusiin työkaluihin ja kehyksiin, joiden avulla Eurooppa voi sopeutua kiihtyviin ilmastoriskeihin — kaikilla näillä on käytännön vaikutuksia pienyrityksiin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin.
Komissio asettaa 46 prosentin sähköistystavoitteen vuodelle 2040 päästökauppajärjestelmän tarkistuksen rinnalle
Heinäkuulle 2026 kaavailtu EU:n sähköistämistoimintasuunnitelma pyrkii nopeuttamaan energiankysynnän siirtymistä fossiilisista polttoaineista puhtaaseen sähköön liikenteessä, teollisuudessa ja rakennuksissa. Sähkön osuus loppuenergian kulutuksesta on tällä hetkellä vain noin 23 prosenttia, kun vuodelle 2030 asetettu viitetaso on 32 prosenttia. Analyytikoiden mukaan suunnitelma tarkoittaisi käytännössä Euroopan sähköistysasteen kaksinkertaistumista vuoteen 2040 mennessä.
Komissio ryhtyy vahvistamaan päästökauppajärjestelmän markkinavakausvarantoa
Komissio ehdotti 1. huhtikuuta 2026 markkinavakausvarannon muuttamista siten, ettei 400 miljoonan päästöoikeuden ylittävää määrää enää mitätöitäisi, vaan se säilytettäisiin puskurina markkinoiden vakauden tueksi. Muutos on ensimmäinen askel ennen heinäkuulle 2026 ajoittuvaa EU:n päästökauppajärjestelmän kattavaa uudelleentarkastelua.
Euroopan ympäristökeskus julkaisee uusia ilmastonkestävyystyökaluja sään ääri-ilmiöiden voimistuessa
Euroopan ympäristökeskus on julkaissut kolme uutta ilmastonkestävyyteen liittyvää tuotetta, joiden tarkoituksena on auttaa päättäjiä, yhteisöjä ja kansalaisia ymmärtämään ja vastaamaan kasvaviin ilmastovaikutuksiin. Viraston mukaan ilmastoon liittyvät ääri-ilmiöt ovat aiheuttaneet Euroopalle noin 650 miljardin euron vahingot vuodesta 1980 lähtien, ja vuosittaiset tappiot ovat vuosina 2020–2023 ylittäneet noin 50 miljardia euroa.
EU esittelee integroidun ilmastonkestävyyskehyksen vuoden 2026 jälkipuoliskolla
Komissio aikoo hyväksyä Euroopan ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman — ilmastonkestävyyttä ja riskienhallintaa koskevan politiikkapaketin — vuoden 2026 jälkipuoliskolla vaikutustenarvioinnin jälkeen. Ensimmäisen, toimialoittain eritellyn arvion sopeutumisinvestointien tarpeista on tarkoitus antaa jäsenvaltioille ja sidosryhmille tietopohjan rahoitus- ja suunnittelupäätöksiä varten.